Finlandsinstitutet

Vierailimme Tukholmassa Finlandsinstituutilla, jossa Merja-Liisa Heikkinen kertoi meille heidän toiminnastaan ja Instituuttien toiminnan tarkoituksista. Instituuttien toiminta kuuluu kulttuurialaan, joiden tehtävänä on lisätä Suomen kulttuurin, politiikan ja talouden tietoisuutta kyseisessä kohdemaassa. Ruotsissa Instituutissa työskentelee toistakymmentä henkilöä. Finlandsinsituutista löytyy mm. suomalainen kirjasto, taidegalleria ja esitetään suomalaisia elokuvia. Merja-Liisan mukaan elokuvat ovat olleet todella suosittuja, mutta myös suomalaisten kirjailijoiden vierailut. 

Saimme käyttää Instituutin luokkatilaa Aulin yrittäjyyskurssin ja Marjon funktiot luennoille sekä Merja-Liisa piti meille luennon ruotsalaisesta yrityskulttuurista. Instituutissa järjestetään myös muiden suomalaisten koulujen kanssa ”luokkahuone Tukholmassa” yhteistyötä. Meillä oli yhtenä ruotsin tehtävänä haastatella paikallisia heidän kosmetiikankäyttötottumuksistaan på svenska. Instituutin väki oli lupautunut meille haastatteluiden kohteeksi ja saimme ne näin helposti hoidettua. 

Instituutti sijaitsee Tukholman keskustassa, josta oli myös helppo käydä katsomassa Biblioteksgatanin ihanaa joulukatua. Finlandsintsituutti oli sisustettu suomalaisilla elementeillä, kuten Marimekon kuoseilla ja Artekin huonekaluilla. Kiitos vielä Finlandsinstituutin väki ystävällisestä vastaanotosta! 

Ihoa kosteuttavat aineet

Kosmetiikan raaka-aineina käytetään paljon ihoa kosteuttavia aineita. Kosteuttavat aineet luokitellaan kosteutta sitoviin aineisiin, joiden funktio on humektantti, sekä kosteutta säilyttäviin aineisiin joiden funktio on kosteuttava aine. Kosteuttavia aineita käytetään kosmetiikkatuotteessa ihoa kosteuttavien ominaisuuksien lisäksi estämään tuotteiden, etenkin öljy-vedessä -emulsioiden kuivumista. Kosteuttavat aineet suojaavat tuotetta myös jäätymiseltä sen kuljetuksen aikana, ja niitä voidaan hyödyntää myös ulkoiluvoiteissa. 

Humektantit säilyttävät tai nostavat ihon kostespitoisuutta. Ne pystyvät imemään vettä itseensä, jolloin syntyy humektantin ja veden seos. Jos ihokudoksen veden aktiivisuus on alhaisempi kuin seoksen, vesi pystyy siirtymään ihokudokseen. Kosteuttavat aineet lisäävät ihon kosteuspitoisuutta auttaen ihoa pysymään pehmeänä ja sileänä. Jos ihon barrier-ominaisuus on heikentynyt, on kosteutta vaikea saada pysymään ihossa. Tärkeintä kosteusvoiteessa on, että se jäljittelee mahdollisimman hyvin ihon omia aineita, kuten lipidejä, vettä ja NMF:a (natural moisturizing factor), joka on iholla luonnostaan oleva vesiliukoisten ja kosteutta sitovien aineiden seos. Suurin osa NMF:sta koostuu aminohapoista ja juuri sen takia aminohapot ovat yleisesti käytettyjä kosmetiikan raaka-aineita. Kun kosmetiikkatuotteissa käytetään ihon omia aineita vastaavia ainesosia, ihon kosteustasapainoa saadaan parannettua ja ylläpidettyä. Yleensä ihonhoitotuotteissa käytetään eri aineiden yhdistelmiä, jolloin saadaan aikaan mahdollisimman hyvä ja toimiva tuote. 

Kosmetiikan kosteuttavat ainesosat jaotellaan useampaan ryhmään. Ensimmäinen kosteuttavien aineiden ryhmä on orgaaniset polyolit. Nimi saattaa kuulostaa monimutkaiselta ja vieraalta, mutta monet aineet ovat meille tuttuja, jo esimerkiksi elintarvikepuolelta. Tämän ryhmän aineet ovat eräänlaisia alkoholeja. Alkoholi sanasta tulee mieleen kuivattavat desinfiointi aineet, mutta päinvastoin nämä kosmetiikan raaka-aineet kosteuttavat tehokkaasti. Glyseriini on yksi yleisimmin käytetyistä kosteuttavista ainesosista. Glyseriini voi sitoa itseensä vettä jopa puolet omasta painostaan, ja sitä käytetäänkin siksi kosteutta sitovana ainesosana. Samalla tavoin Glyseriinin kanssa toimivat Propyleeniglykoli sekä Butyleeniglykoli. Hunaja, Sorbitoli ja ksylitoli tulevat ensimmäisenä mieleen karkeista, purkasta ja elintarvikkeista, mutta kosmetiikkatuotteissa ne toimivat humektantteina. 

Toinen kosteuttavien aineiden ryhmä on erilaiset hapot. Tunnetuimpia näistä ovat AHA-happo (alfahydroksihapot) sekä maitohappo. Aineet tunnetaan kuorivina, mutta ne myös kosteuttavat ihoa. Näiden lisäksi kosmetiikassa tavataan usein Ureaa. Se kuorii ihon pintakerroksen kuolleita soluja ja siten edesauttaa ihon kosteutusta. Urea auttaa myös muita kosteuttavia aineita imeytymään. Muita vähemmän tunnettuja happoja ovat PCA sekä Glykolihappo. Glykolihappoa käytetään paljon entsymaattisissa kuorinnoissa, muttei niinkään päivittäiskosmetiikassa. 

Kolmas kosteuttavien aineiden ryhmä on hydrofiiliset polymeerit. Eniten käytettyjä tämän ryhmän aineosia ovat kollageeni sekä hyaluronihappo. Niitä markkinoidaan usein ikääntyvän ihon tuotteissa, mutta niiden todellinen funktio on kosteuttaa ihoa. Monet ihon pienet pintajuonteet johtuvatkin ihon kuivuudesta ja tasoittuvat kun ihoa kosteutetaan tarpeeksi. Ainesosaluetteloissa näkyy usein erilaisia PEG-X kirjain- ja numeroyhdistelmiä. Nämä ovat polyetyleeniglykoleja ja toimivat tuotteissa sekä kosteuttavina mutta usein myös koostumusta ylläpitävinä aineina.

Kosmeettisissa tuotteissa voi edellisten aineiden lisäksi toimia erilaisia liposomeja. Ne auttavat usein kuljettamaan ihoon muita aineita ja siten edesauttavat sen kosteutusta. Myös erilaiset varsinkin luonnonkosmetiikassa käytetyt kasviuutteet toimivat ihoa kosteuttavina aineina. 

Mervi, Pilvi ja Elina