Torstai täynnä tietoa

Aloitimme torstai-aamun aiheella kosmetiikassa käytettävät pehmentävät aineet.

Emollienttien eli pehmentävien aineiden tarkoituksena on saada ihosta pehmeämmän ja sileämmän tuntuinen.

Monilla emollienteilla voi olla muitakin tehtäviä tuotteissa, riippuen tuotteen käyttötarkoituksesta.

Kosteuttavat kosmetiikkatuotteet valmistetaan jäljitellen ihon tervettä kosteustasapainoa. 

* Ihon kosteus -> kosmetiikkatuotteen vesiosa (INCI: Aqua)

* Ihon lipidit(=rasvamaiset aineet) -> kosmetiikkatuotteen rasvamaiset emollientit

* NMF (Natural moisturizing factor) -> kosmetiikkatuotteen kosteuttajat/kosteutta sitovat aineet 

Ihon lipidejä yritetään siis jäljitellä kosmetiikkatuotteissa, kuten voiteissa emollienteilla. Useimmat emollientit ovat lipidejä, mutta ne voivat olla myös silikoniyhdisteitä. Näiden molempien raaka-aineiden tuntuma on rasvainen. 

Emollientit tuotteessa voivat olla 

1. Öljyjä / Juoksevia rasvamaisia aineita huoneen lämmössä

2. Rasvoja / Hieman kiinteämpiä olomuodoltaan huoneen lämmössä

3. Vahoja / Ulkonäköön perustuvassa jaottelussa kaikkein kiinteimpiä

> Vaha-termillä on myös kemiallinen selitys = yksiarvoisen rasva-alkoholin ja rasvahapon esteri. 

Esteri = alkoholien ja happojen reaktiotuotteita.

Emollientit ovat tuotteessa poolittomia -> eivät liukene veteen. 

Mistä emollientteja saadaan?

Luonnosta / Petrokemian tuotteet (maaöljypohjaiset) / Erilaiset johdannaiset näistä, jotka ovat kaikkein yleisimpiä kosmetiikassa. 

Pehmentävien aineiden jälkeen siirryimme yrityksen budjetointiin Aulin johdolla. Kävimme läpi budjetoinnin vaikutusta yritykseen, sekä esimerkkimalleja tulos-, myynti- ja rahoitusbudjeteista. Molemmat luennot nauhoitettiin, jotta Suomessa opiskelleet näkevät ja kuulevat myös Ruotsissa käydyt luennot. 

Budjetoinnin jälkeen meillä oli luvassa lounas, jonka aikana opiskelijat olivat sopineet valmiiksi haastatteluja Finlandsinstitut: in henkilöstön kanssa. Haastattelu koski kosmetiikan käyttöä ja ruotsalaisten tietoisuutta estenomien opinnoista. Haastattelu oli yksi osa ruotsin kurssiamme ja tehtiin luonnollisesti siis ruotsiksi. Lämmin kiitos jokaiselle haastatteluun osallistuvalle! Olitte loistavia! 

Päivämme jatkui innostavan Merja-Liisan luennolla Suomen ja Ruotsin kulttuurieroista ja siitä, kuinka monikansalaisuus vaikuttaa työllistymiseen. Merja-Liisa kertoi erilaisista perheistä Ruotsissa, sekä omista kokemuksistaan Ruotsissa työllistymisestä. Merja-Liisa vinkkasikin meille, että suomalaisia arvostetaan Ruotsin työmarkkinoilla. Reissun aikana alkoikin varmasti yhdellä, jos toisella heräämään ajatus, jos tuleva työpaikka löytyisikin Ruotsista. Merja-Liisa kertoi myös Ruotsissa asuvien nuorten havahtuneen suomalaisiin sukujuuriinsa ja yhä useammat ovat valveutuneet opiskelemaan uudelleen suomea. Tähän Finlandsinstitutet tarjoaakin upean mahdollisuuden suomen kielen kursseillaan. 

Merja-Liisan jälkeen luvassa oli Setareh Moshtaghin Baronan esittely rekrytoinnista ruotsiksi. Barona toimii myös Suomessa ja materiaaleihin olikin otettu mukaan Suomen tytäryhtiöt, sillä Barona on Suomessa vielä isompi toimija kuin Ruotsissa. Setareh kertoi meille, miten rekrytointi toimii Baronalla vaihe vaiheelta ja vakuutuimmekin heidän toiminnasta niin työnhakijan kuin yrittäjän näkökulmasta. Ihana Setareh ystävällisesti ojensi myös auttavaa kättä lopuksi ja tarjoutui auttamaan meitä mahdollisten työhakemusten kanssa. Merja-Liisa ja Setareh olivat järjestäneet myös hauskan jekun meille, sillä lopuksi selvisi, että Setareh on Merja-Liisan tytär ja puhuu myös suomea.

Kiitos Merja-Liisa ja Setareh innostavista esityksistä, sekä suuri kiitos lämpimästä vastaanotosta Finlandsinstitutet:iin. 

Heini, Maiju ja Maria